Tänään vietetään kansainvälistä juhlapäivää. Suomessa se on yleisesti vapaapäivä, kellä on kellä ei. Se on erityisesti kansainvälinen työväen juhlapäivä. Se on myös alkavan kevään ja ylioppilaiden juhla, ja perinteisesti myös muutakin (siitä alla lisää) Jopa joiltakin osin kirkollinen päivä. Itselle perinteikästä päivässä on se, että töitä tehden se on mennyt suurelta osin jo pitkän aikaa. Niin nyttenkin. Muutoksen tuulia tässäkin asiassa tulossa..
Toisinsanoen se virallinen ryyppypäivä. Tänään on lakannut useampien moraalisten ja eettisten käsityksien voimassaolo.
Munkkeja, simaa, perunasalaattia ja nakkeja nassuun!! Olkaahan varovaisia ja pitäkää hauskaa! Näihin tunnelmiin, näihin kuviin. Palataan
Alla lainaus wikipedia.org nettisivustolta
Vappu (valpurinpäivä, valpuri, engl. May Day) on vuosittain 1. toukokuuta vietettävä kansainvälinen juhlapäivä ja Suomessa yleinen vapaapäivä. Se on erityisesti alkavan kevään, ylioppilaiden, kansainvälinen työväen juhlapäivä. Vuodesta 1979 lähtien vappu on ollut Suomessa virallinen liputuspäivä, suomalaisen työn päivä.
Vapun alkuperä
Vappu on saanut nimensä 700-luvulla eläneen baijerilaisen abbedissa Valburgin mukaan. Vappua on juhlittu keskiajalta lähtien – myös Suomessa – 1. toukokuuta, joka on Valburgin pyhimykseksi julistamisen päivä. Sen mukaisesti päivä on myös Vapun ja Valpurin nimipäivä. Kyseessä on yksi monista osittain synkretistisistä, osittain katolisen kirkon puolelta mietitystä juhlapäivästä: nimi on helppo yhdistää pakanalliseen hedelmällisyyden jumalattareen Waldborgaan, jota kevään pakanallisissa juhlissa on kunnioitettu.lähde? Valpurinyö (saks. Walpurgisnacht) on siten kristinuskoa edeltävältä ajalta periytyvä juhla.lähde? Käsitys noitien lentämisestä sapattiinsa valpurinyönä lienee perua yleisestä pakanallisten juhlien demonisoimisesta.[1] Valpurin yötä tai Beltanea vietettiin aikoinaan liki yleismaailmallisesti kevään hedelmällisyyden juhlana.[2]
Sama päivä oli aikoinaan myös apostolien Filippuksen ja Jaakobin muistopäivä. Ruotsissa ja myös siihen kuuluneessa Suomessa se oli useiden muiden apostolien muistopäivien tavoin pyhäpäivä vuoteen 1772 saakka. Myös katolisessa kirkossa muistopäivä oli alkujaan 1. toukokuuta, mutta nykyisin se on siirretty toukokuun 3. päivään. Vappu ei ole nykyisin kirkollinen juhlapäivä. Kristillisissä piireissä on kuitenkin järjestetty 1990-luvulta lähtien Jeesus-marsseja, muun muassa Helsingissä ja Tampereella .
Kansainvälinen työläisten juhlapäivä
Työläisten kansainvälinen juhlapäivä (ransk. Fête du Travail) sai alkunsa Yhdysvalloissa. 1. toukokuuta 1886 järjestettiin mielenosoituksia, joissa vaadittiin kahdeksantuntista työpäivää. Mielenosoittajien ja poliisien välisessä yhteenottossa kuoli ainakin 10 työläistä. Kolme päivää myöhemmin useita siviilejä ja poliiseja sai surmansa kahakoissa Chicagon Haymarketissa. Poliisi suoritti joukkopidätyksiä, joissa seitsemää syytettiin anarkismista ja valtion vastustamisesta. Heidät tuomittiin kuolemaan ja hirtettiin. Vuonna 1889 työläisten Toinen internationaali päätti, että mielenosoitusten uhreja muistettaisiin maailmanlaajuisesti 1. toukokuuta 1890.[3][4]
Yhdysvalloissa 1. toukokuuta vietettiin vuodesta 1921 "amerikkalaistumispäivänä", koska Labour Dayn viettämistä 1. toukokuuta pidettiin kommunistisena. Virallisesti 1. toukokuuta on ollut vuodesta 1958 "uskollisuuspäivä".[5]
Suomalainen vappu
Vanhoihin suomalaisiin vappuperinteisiin on liittynyt monenlaisia uskomuksia, jotka ennustivat tulevaa kesää. Kirkolliset ohjeet kielsivät tekemästä työtä – oli esimerkiksi kielto kalastaa – mutta kansan parissa liikkui myös kehotuksia esimerkiksi kylvöihin juuri vappuna ja päästämään lehmät ja lampaat ulos laitumelle riippumatta siitä, millainen sää vallitsee.
Vuonna 1944 Suomessa säädettiin nykyisin voimassa oleva laki vapunpäivän järjestämisestä työntekijoiden vapaapäiväksi eräissä tapauksissa. Jo sitä ennen päivä oli kuitenkin käytännössä ollut monilla työpaikoilla ja muun muassa kouluissa vapaapäivä. Vuodesta 1979 lähtien vappu on myös virallinen liputuspäivä, jolle on annettu nimi suomalaisen työn päivä.
Suomalaisia vappuperinteitä
Vappuna ja vapunaattona paikat ovat erityisesti kesän vieton aloittavien teekkareiden sekä muiden opiskelijoiden valloittamia. Monet ylioppilastutkinnon suorittaneet ihmiset, niin nuorempi kuin vanhempikin polvi, pitävät valkoista ylioppilaslakkia päässään. Teekkareilla tosin on päässään teekkarilakki ylioppilaslakin sijasta. Alkoholin käyttö kuuluu nykyään hyvin usein suomalaiseen vappuun.
Kaupunkien torit, kävelykadut ja puistokäytävät ovat vapun aikaan ja varsinkin vapunaattona (30. huhtikuuta) täynnä karnevaalitavaraa myyviä kojuja ja vappuilmapallojen kauppiaita. Vappuna ostetaan usein juhlaan kuuluvia asioita kuten naamareita ja muuta rekvisiittaa. Myös serpentiini kuuluu vappuun. Perinteisesti myös tapana tehdä erilaisia kasvomaalauksia.
Simaa pidetään vappuun liittyvänä koko perheen juomana. Vappuun kuuluvia ruokalajeja ovat muun muassa tippaleivät, munkit, nakit ja perunasalaatti.
Useat orkesterit pitävät joka vuosi vapunpäivän iltapäivänä perinteisen vappumatinean nimellä tunnetun konsertin.
Vappukukkia, pieniä rintaneuloja, on myyty Suomessa vuodesta 1908 alkaen lastensuojelutyön tukemiseksi. Yleisesti myynti aloitetaan jo huhtikuussa, mutta sitä jatketaan myös vapunpäivänä. Helsingin seudun perinteisiin kuuluu helsinkiläisten 1.–6.-luokkalaisten koululaisten kirjoitelmista koottu lehti Kevätpörriäinen.
Työväenliikkeen vappu Suomessa
Menneinä vuosikymmeninä vappu oli nykyistä korostuneemmin työväen juhla. Silloin olivat vappumarssit ja -kulkueet sekä poliittiset puhetilaisuudet nykyistä yleisempiä.
1900-luvun taitteessa osa Suomen työväenliikkeen toimijoista kannatti perinteisiä työläisten kävelyretkiä kesäkuun ensimmäisenä sunnuntaina, koska kansainvälistä toukokuun ensimmäistä pidettiin liian kylmänä ulkotapahtumiin. Tämä kanta jäi kuitenkin vähemmistöön. Vappumarssilla on tunnustettu julkisesti vakaumusta. Tämän vuoksi erilaisen näkemyksen omaksuneet eivät ole ajoittain marssineet samassa vappukulkueessa.
1898
Suomen ensimmäistä työväenvappua vietettiin 1. toukokuuta 1898 raittiusliikkeenä. Silloin tehtiin lakko alkoholin nauttimista vastaan. Vähitellen ohjelmassa korostuivat myös muut vaatimukset, kuten äänioikeus. Suomen Sosialidemokraattinen Puolue perustettiin vuotta myöhemmin 1899 Turussa. Sille laadittiin Itävallan työväenpuolueen ohjelman pohjalta oma puolueohjelma, Forssan ohjelma, 1903. Ensimmäiset yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen perustuvat eduskuntavaalit järjestettiin 16 – 17. maaliskuuta 1907. Erityisesti herätysliikkeiden ja työväenliikkeen kannattama kieltolaki säädettiin 1919.
Useita vappumarsseja
Työväenliikkeen hajautumisesta johtui, etteivät kaikki työväenliikkeeseen itsensä lukevat halunneet näyttäytyä julkisesti vappumarssilla osoittaen kuuluvansa samaan joukkoon. Näin ollen useiden vuosikymmenien ajan sosiaalidemokraatit ja kommunistit järjestivät omat vappumarssinsa ja vappujuhlansa. Esimerkiksi Helsingissä kommunistien vappumarssireitti kulki Hakaniemen torilta Rautatientorin ja Esplanadin kautta Senaatintorille, sosiaalidemokraattien sitä vastoin Rautatientorilta lähinnä Mannerheimintietä pitkin Stadionin edessä olevalle aukiolle tai sen vieressä olevalle Mäntymäelle. Vappumarsseja järjestetään edelleen, mutta nykyisin niiden osallistujamäärät ovat jääneet pieniksi; sitä vastoin 1970-luvulla niissä saattoi olla jopa kymmeniätuhansia osallistujia.
Myöhemmin, varsinkin 1980-luvulta lähtien, myös porvarilliset puolueet ovat ottaneet tavakseen kokoontua vappuna julkiselle paikalle tilaisuuteen, jossa pidetään poliittisia puheita. Näihin puhetilaisuuksiin ei kuitenkaan liity marssia.
Ylioppilaiden vappu
Vappu ylioppilaiden juhlapäivänä on tullut Suomeen Ruotsista. Turun akatemian ylioppilaiden tiedetään viettäneen sitä jo 1700-luvulla, jolloin kevään tuloa juhlistettiin laululla. 1820-luvulla keisari kuitenkin kielsi vanhat kevätjuhlat. Mutta Helsinkiin muuttaneen yliopiston ylioppilaat alkoivat pian kokoontua vuosittain toukokuun 1. päivänä nykyiseen Kaisaniemen puistoon juhlistamaan Catharina (Kaisa) Wahllundin syntymäpäivää. Nykyisin Kaisaniemessä kokoontuvat vapunpäivänä lähinnä ruotsinkieliset ylioppilaat. Jo 1800-luvulla ylioppilaiden kevätjuhlapäiväksi muodostui vapun ohella myös kukanpäivä 13. toukokuuta. Eräiden tietojen mukaan vapun juhlinnan olisivat kuitenkin tuoneet Suomeen Lundin yliopistolla juhlineet suomalaisylioppilaat vuonna 1865lähde?. 1870-luvulla perinne yleistyi Suomessa, mihin vaikutti myös se, että ylioppilaslakin vuotuiseksi käyttöajaksi vakiinnutettiin aika toukokuun alusta syyskuun loppuun.
Vappu on erityisesti myös teekkarien eli tekniikan alan yliopisto-opiskelijoiden vuoden suurin juhlapäivä. Silloin julkaistaan useita teekkarien vappulehtiä kuten Hässi, Julkku, Tamppi, Äpy, ja Ööpinen (1962-). Myös muut opiskelijat juhlivat vappua.
Helsingissä vapunaaton opiskelijaspektaakkeli on Mantan lakitus. Viiden pääkaupunkiseudun korkeakoulun vuorovuosin järjestämässä tapahtumassa Havis Amanda -patsaan päähän laitetaan vastaava lakki kuin järjestävän yliopiston opiskelijoilla on. Aikoinaan patsas lakitettiin useana vuotena aamuyöllä luvattomasti, mutta vuodesta 1951 lähtien lakitukseen ollut virallinen lupa, ja vuonna 1978 aikaisemmin keskiyöllä pidetty tilaisuus siirrettiin alkuiltaan. Vapunpäivän aamuna pidetään Kaivopuiston korkeimmalla kalliolla (ns. Ullanlinnanmäellä) ulkoilmajuhla, jossa esiintyvät Ylioppilaskunnan laulajat ja Retuperän WBK, ja jossa ylioppilaskuntien edustajat pitävät puheita. Ruotsinkieliset ylioppilaat pitävät vastaavanlaisen tilaisuuden Kaisaniemen puistossa.
Joensuun ylioppilaat juhlistavat vappua lakittamalla Torsopatsaan.
Jyväskylässä yliopiston opiskelijat lakittavat Minna Canthin patsaan Kirkkopuistossa. Patsaan pesun ja lakituksen saa tehtäväkseen urheilullisen JYY-cupin voittajajoukkue.
Kajaanissa opiskelijat lakittavat alueen entisen piirilääkärin Elias Lönnrotin patsaan Kajaaninjoen rannalla.
Kouvolassa Helsingin yliopiston käännöstieteen laitoksen opiskelijat pesevät ja lakittavat Unto-patsaan.
Kuopiossa vapunaaton perinteisiin kuuluu Kuopion yliopiston uusien opiskelijoiden sivistykseen vihkiminen, Veljmies-patsaan pesu ja lakitus sekä professorin uitto altaassa. Lisäksi Savonia-ammattikorkeakoulun tradenomiopiskelijat lakittavat Kuopion torin toisen patsaan (siskotyttö-patsas).
Lahdessa Helsingin yliopiston ympäristöekologian laitoksen opiskelijat ja Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat 2004 alkaen lakittaneet Erkon puiston Hirvi-patsaan.
Lappeenrannassa lakitetaan Kurkipatsas ja julistetaan Wappurauha rikotuksi puolenpäivän aikaan, jonka jälkeen fuksikulkue siirtyy satamaan teekkari- ja kylterikasteeseen. Kaste suoritetaan liukumäistä keväiseen Saimaaseen.
Mikkelissä Mikkelin Ammattikorkeakoulun opiskelijat lakittavat Naisvuorella sijaitsevan Vaeltajapatsaan. Lakitusvuoro vaihtelee eri koulutusalajärjestöjen välillä vuosittain.
Oulussa opiskelijat lakittavat runoilija Franz Mikael Franzénin patsaan. Opiskelijoiden perinteisiin kuuluvat myös fuksikaste tekniikan opiskelijoille Rauhalassa laskemalla liukumäestä ei niin puhtaaseen Lasaretinväylän virtaan, asematunnelin laulujuhlat (Ashematunnelin Örinät) vappuaamuna kello 3.33.33, aamun suolapala (Sillis) ja myöhäisemmän aamun Shamppanjamatinea Linnansaaressa.
Porissa Yliopistokeskuksen opiskelijat kokoontuvat raatihuoneen edustalle pesemään ja lakittamaan kaupungin ainoaksi naispatsaaksi todetun Karhun. Mukana Raatihuoneen puistossa on nähty usein myös teekkareiden peräkärrylle rakentama sauna, joka tuhoutui palamalla vappuna 2007. Vappupäivän traditioihin kuuluu fuksikastajaiset Etelärannalla.
Raumalla ylioppilaat kokoontuvat pesemään ja lakittamaan Kanaalin Helmi -patsasta. Lakituksen suorittavat vuorovuosin Rauman opettajankoutuslaitoksen sekä Satakunnan Ammattikorkeakoulun Rauman yksiköt.
Savonlinnassa opiskelijat lakittavat Olavinlinnan Tallisaaressa olevan linnanpässi -veistoksen, Mustapässi-patsaan. Tapana on ollut myös, että opiskelijat käyvät edellisenä yönä salaa maalaamassa pässin sukuelimet.
Tampereella teekkarit lakittavat Vappuyönä Hämeensillalla olevan Suomen neito -patsaan. Vappupäivänä fuksit muodostavat kovaäänisen kulkueen, joka kulkee Hämeenkadun kautta Koskipuistoon. Koskipuistossa fuksit kokevat tamperelaisen wapun kohokohdan, teekkarikasteen, jossa heidät lasketaan korissa hyiseen Tammerkoskeen.
Turussa Turun yliopiston ylioppilaskunta ja Åbo Akademis Studentkår järjestävät muitten kaupunkien ylioppilaiden tapaan naispatsaalle kevätkasteen. Vapunaattona suomenkieliset ylioppilaat kokoontuvat Puolalanmäellä, ruotsinkieliset Vartiovuorenmäellä, jossa Brahe Djäknar pitää televisioidun kevätkonserttinsa. Tämän jälkeen ylioppilaat tapaavat Aurajoen rannassa, jossa he pesevät ja lakittavat Liljan patsaan. Viime vuosina tämä tehtävä on annettu ensimmäisen vuosikurssin hammaslääketieteen opiskelijoille. Vappupäivän brunssi järjestetään Vartiovuorenmäellä.
Rovaniemellä ylioppilaat lakittavat Kemijoen rannalla sijaitsevan, tukkijätkää esittävän Jätkänpatsaan. Patsas myös pestään ennen lakitusta. Tapahtuman seuraaminen kuuluu monien Rovaniemeläisten vappuun.
Katso myös
- Opiskelijoiden vappulehdet: Errores S:tae Valpurgis, Hässi, Julkku, Palotorwi, Sulkasato, Tamppi, Viikunanlehti, Wapina, Äpy ja Ööpinen
- Vappulehtiä: Sulkasato, Vappuneekeri
- Jeesus-marssi
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Kustaa Vilkuna: Vuotuinen ajantieto. 2. painos. Otava, Helsinki, 1968.
Lähteet
- ↑ Iso tietosanakirja, 14. osa (Troopillinen - Wasenius), art. Vappu, Otava 1938
- ↑ The Origins and Traditions of Mayday Eugene W. Plawiuk 1996. Viitattu 23.10.2007 (kuuntele myös musiikki).
- ↑ Miksi työläiset juhlivat juuri vappua?. Tieteen Kuvalehti Historia, 3/2008. Bonnier Publications International AS. ISSN
0806-5209
. - ↑ http://www.anarkismi.net/kapis/27haymarket.htm
- ↑ § 115. Loyalty Day U.S. Code Collection. Viitattu 01.05.2007.
- YLEn Elävä arkisto - Helsingin vappu vuosisadan alussa
- YLEn Elävä arkisto - Vappu, kevään karnevaali
- Yle K-Rappu, 29.4.2004, Kaisa ja kostea vappu (Vappu 1800-luvulla)
- Teekkareiden Wapun sähköinen tapahtumakalenteri pääkaupunkiseudulle http://www.wappu.fi/
- Valtakunnan virallinen vapputotuusblogi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti