Hauskaa vappua!

Työn tayteinen ja kiireinen päivä ja loppuviikko tälläkin kertaa. Hyvää niin, tavoite kirkkaana mielessä. Siitä myöhemmin.

Tänään vietetään kansainvälistä juhlapäivää. Suomessa se on yleisesti vapaapäivä, kellä on kellä ei. Se on erityisesti kansainvälinen työväen juhlapäivä. Se on myös alkavan kevään ja ylioppilaiden juhla.

Toisinsanoen se virallinen ryyppypäivä. Tänään on lakannut useampien moraalisten ja eettisten käsityksien voimassaolo.

Munkkeja, simaa, perunasalaattia ja nakkeja nassuun!! Olkaahan varovaisia ja pitäkää hauskaa! Näihin tunnelmiin, näihin kuviin. Palataan!

Heippa ja kiitos!

Päässä humisee kun Haminan torilla! :-) Istun erään tukkutarvike liikkeen tiskillä ja näpyttelen tätä. Samaan aikaan käymme kiivasta, ellei jopati hektistä keskustelua tiskin takana notkuvan palvelu - ja myyntihenkilön, alansa ammattilaisen kanssa. Aihepiiri:

- Tää vitun käyttis tökkii ja jumittaa..
- Urpåååå, palauta se sieltä palautusosiosta
- En palauta kun tässä on vuosien takaa jotain paskaa ja sotkua
- Mitä paskaa?
- No kaikkee ihan uskomatonta zaissee, ei siitä palautuksesta oo mitään hyötyy ja sillä siisti..!

Tämä dialogi jatkuu vielä hetken, sitten hilljentyminen ja organisaation edustaja ottaa mopin ja imurin kaapista, hajoillen.. Aivan.

Vituttaa, väsyttää, nälättää ja.. no kaikkee. Olo tuntuu sressaantuneelta, väsyneeltä ja epätoivoselta. Töissä on tosi kiire. Tekemättömiä ja tekeillä olevia projekteja ja juttuja on ainakin sata. Tuntuu, että mitään ei saa aikaseksi. Aika ei riitä. Vitut, mähän yritän. Ehkä se palkitsee viel joskus. Ura-valinta kysymys. Jollain on varmasti paljon kiireemmin.

Kesken eräinen muutto-projekti vaivaa. Tuntuu niin vaikeelta. Pakata elämä. Viimeiset 9 vuotta olen siinä asunnossa asustellut. Yhdessä ja erikseen. Kaikki kämpässä olevat tavarat ja se ympäristö muistuttaa jostain. Muistoja on paljon, niin onnellisia! Ihania hetkiä! Yht äkkii tunnen kun joku huitasee mua puukolla. Sattuu!!!! Sattuu!!! Kaikki hiljenee, kuuluu vain sydämen ääni, oman. Sekin harvenee. Mitä tapahtuu?! APUA! Auttakaa joku! Ei mitään, lyhistyn uneen ja nieleskelen omaa itkuani...

Uusi sivu on kääntynyt. Tässä kirjassa taka-teksti lupaili ja hehkutteli, että tarina on jännä, oma-elämän kerrallinen huumori draama ja sisältää myös toimintaa. Vielä en oo päässy kun pari ekaa lukua. Täytyy jatkaa lukemista.

Mitä hyvää olenkaan tehnyt?! Haluan kiittää niistä mahtavista ystävistä, joita mulla on ympärillä! Kiitos kun ootte olemassa! Kiitti siitä hyvästä mitä ootte osakseni antanu! Olette hyviä ihmisiä!

Ja sit haluun kiittää, että joku tai jokin on tuonut kohdalleni erään maaaahtavanihananjaupeen jutun... ;-) Siitä ehkä myöhemmin.. :-P

No mutta, leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä..!! Palataanhan astialle. Tulipas avauduttua. Ehkä lähetän tän johonkin lehteen.

Tänään ajatuksia

Huomasin just miten kivaa on kirjoittaa tätä!

Tekis mieli itkeä ja nauraa!! Kirjottaa parista iiiiiihanasta asiasta! Kirjottaa myös niistä paskoista jutuista, jotka vituttaa ja ahistaa. Siitä stressistä ja hermopaineesta. Kaikesta! Mutta kun en tiedä miten kertoa näistä. Haluisin käyttää asioista niiden oikeita nimiä, mutta se ei tälläsessä kai oo mahdollista. Mietin keinoa, kuinka tehdä sen. Kuitenkin tää on kivaa! :-)

Lueskelin uusin silmin tota mun eilistä kirjotusta. Se on aika negatiivisen sävyinen. Ei ole oikeesti. Se sisältää vähän huumoriakin. Positiivisuus on siistii!

Mitä mulle on tapahtumassa? Tuntuu hämyltä runoilla tänne, periaatteessa täysin julkisesti kaikkee tällästä, mitä en kerro edes puoli tutuille. Onkohan pääni pehmenemässä, saanko kohta hermoromahduksen? Tuskin.. Mulla onkin aika hyvä fiilis..!

Elämä on sarja ohitsekiitäviä tähdenlentoja..

Haluun kuitenkin nostaa korokkeelle nyt erään ihanan, älykkään ja kiehtovan ihmisen kommentin!

"..kaikki on vaan väliaikasta, iiihan Kaikki. mä en aina vaan ymmärrä muistaa sitä.. : ) "

Mobiili tervehdys / Matkapäiväkirja osa 1

Heippa vaan!

Tekniikka on ihanaa!! Uudet ja innovatiiviset mobiiliratkaisut mahdollistavat tämänkin mitä nyt teen.

Tätä kirjoittaessani istun moottoritien varrella, kahvilan terassilla. Olen kaukana kotoa (100km) :-)) Tunnen olevani vapaa! Tuuli hyväilee hiuksiani (joita ei ole), linnut laulaa (joita en nää), pakokaasut haisee ja kahvi on hyvää, kermalla tietysti. Tunnen kuinka nikotiini ja kofeiini virtaa suonissani! Tänään on hyvä päivä!

Boostin tälle tajuntaa hivelevälle kokemukselle antaa autossa hyvin nukutut 4 tuntia, valvotun yön jälkeen. Kahvi on oikeesti niitä elämän pieniä nautintoja. Ohikiitävä hetki sen tutun, turvallisen ja ylinhintaisen logollisen pahvi tahi posliini kupin ääressä! En ikinä halua menettää sitä. Olenko tosiaan onnellinen?!? Oletko sinä, sä, sie?

Mä vaan EN KERKEE! En jaksanu ajaa "kotiin" asti, ihan sama. Tolla ratkaisulla olen tehokas ja tuottava yksilö! Kohta loppuu tää rauhallinen hetki. Töihin! Työn ja vapaa-ajan raja on veteen piirretty viiva. Markkinataloudelle on ominaista, että yksilön on tehtävä työtä ja maksettava veroja! Näinhän se on, näin se kuuluu olla. Rakastan työtäni! Mutta ei auta, hyppään AUDIN rattiin ja lähdemme yhdessä nielemään maileja, eikun kilometrejä. Olemme yhtä. Se on mun sotaratsu, hummani hei ja silleen..

Eräs Messengerissä käyty keskustelu, samoihin aikoihin:
(kuvitus puuttuu)

V sanoo:
vaihoin terangilta sisälle. oon tää mobiilitsto niin näppärä

L sanoo:
...helppo kuljettaa koko työasema mukana missä ja milloin vain

V sanoo:
juuri niin! työasema. .-)

V sanoo:
:-))

V sanoo:
en ole sidottu yhteenpaikkaan, vaan voin hoitaa bisneksiä missä ja milloin vain. sopii siis modernille liikkuvaiselle urbaanille nuorelle bisnismänille

L sanoo:
saatavana myös moderneille kiireisille kaiken aikansa myyneille nuorille ylempien juoksupojille jotka maksavat maltaita puvuistaan ja muusta lookistaan näyttääkseen virallisemmilta tajuamatta sen kuitenkaan tulevaisuuttaan yhtään parantavan koska paikka on mennyt jo vuosia sitten tuttavan pojalle

V sanoo:
no joo. sinä se osaat olla ärsyttävä realisti

V sanoo:
:-))

L sanoo:
:-)

V sanoo:
ja mulla EI ole nyt puku päällä

L sanoo:

V sanoo:
fleece takki, jossa firman logo ja henkilökorttikaulassa ja ihan tavalliset housut! No mut moro täytyy mennä.

NIINPÄ!

Aloitus

Hellurei vaan "kaikille"

Ajattelin nyt ruveta kirjottelemaan tällästä blogia. Se on käsittääkseni aika trendikästä, ja mun toinen nimihän on Trendi..

No ensin täytyy funtsia, että kuka tätä muka lukee, siis kuka on kiinnostunu millään muotoa allekirjoittaneen hengentuotoksista. Nyt tarkoitan siis ns. ulkopuolisia. Ne jotka saattaisivat olla kiinnostuneita, heihin olen varmaan yhteydessä monella muulla välineellä, eli he onnekkaat ovat kuulleet näitä juttuja jo.

Entäpä jos tälle blogille eksyy joku edellä mainittu outsider-tyyppinen hlö? No sen täytyy olla uteliaisuutta? tai kiinnostusta tulevia aiheita kohtaan? Mitä?

Olen liekeissä! Siis pääni on liekeissä. No siis ajatukset on... joo. Tota ajatusta voidaan viedä eteenpäin.. Mitkä ovat blogin kirjoittajan motiivit rustata sitä? Narsistisuus ja "julkisuuden" ja huomion hakeminen? Ehkä.

Allekirjoittanut päätti juurikin, että tää on kanava purkaa sitä ajatuksen vuota, tahi kaipuun vuoksea, kertoa mahtavista asioista, mitä vaikka päivällä tapahtu töissä, tai mitä mä näin kadulla, vai tuliko nettikaupasta tilattua punanen vai sininen kännykkäkoru, harrastuksista tai vaikka matkustelusta. No niistä tärkeistä asioita. Hei, siinä oiskin ideaa. Rupeen kilpailemaan idoleitteni Madventures Rikun ja Tunnan kans, eli rupeen kirjottamaan matkoistani ja reissuistani mailmalla, tänäänkin kävelin Osuus-Pankille ja takasin (onko tossa väli-viiva ja onko tossa sanassa "väli-viiva" väliviiva? Vitu kun en ottanu kuvia siitä, siis retkestä OP:lle.

Tietysti vois suosia sitä perinteistä kanssakäymisen mallia, eli kohdata ihminen oikeesti. Mutta eipä lähdetä sille linjalle, että asetellaan mitään vastakkain. Eikös vastakkain asettelun aika olekkin ohi? Mun mielestä kaikenlainen sähköinen viestintä on moderni ja luonnollinen tapa viestiä muiden kanssa ja se ei suinkaan pois sulje primitiivisimpiä kanssakäymisen muotoja, joskin järjestelmä on itse luonut vaihtoehtoja tälle.. JOOO :-/

Tieto lisää tuskaa, ei aina tarviikkaan ajatella..

No nyt lätisty pari kappaletta ei mitään, selvinpäin. Palataan astialle! Ja loppupotkuksi; Minä lupaan, että tänne tulee kaikkea kiinnostavaa.